Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Kari Laasasenaho, Anu Palomäki, Marjastiina Teixeira, Risto Lauhanen, Perttu Palkia, Liisa Maanavilja, Jukka Turunen, Lauri Ikkala, Ari Pappinen, Suvi Kuittinen, Tero Laakso, Mirella Miettinen, Lasse Aro, Paula Jylhä, Antti Wall

Turvemaiden ennallistamistalouden resurssi- ja osaamistarpeet: Asiantuntijoiden näkemyksiä ennallistamistavoitteiden haasteista

Laasasenaho K., Palomäki A., Teixeira M., Lauhanen R., Palkia P., Maanavilja L., Turunen J., Ikkala L., Pappinen A., Kuittinen S., Laakso T., Miettinen M., Aro L., Jylhä P., Wall A. Turvemaiden ennallistamistalouden resurssi- ja osaamistarpeet: Asiantuntijoiden näkemyksiä ennallistamistavoitteiden haasteista.

Tiivistelmä

Euroopan unionin ennallistamisasetus ((EU) 2024/1991) hyväksyttiin kesäkuussa 2024. Asetuksen on ennakoitu lisäävän ojitettujen turvemaiden ennallistamista Suomessa. Turvemaiden ennallistaminen tarkoittaa pääasiassa vedenpinnan tason nostoa ja suon toiminnallisuuden palauttamista kohti luonnontilaa. Kasvavat ennallistamistavoitteet vaativat resurssien vahvistamista ennallistamistaloudessa eli toimialalla, joka muodostaa taloudellisen tuloksen ja työllisyyden ennallistamisen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mitä resursseja ja osaamista turvemaiden ennallistamishankkeet ovat yleensä vaatineet ja mitä haasteita ennallistamistalouden kasvattamiseen liittyy nykyisessä tilanteessa.

Tutkimuksessa toteutettiin sähköinen kysely turvemaiden ennallistamista tehneille organisaatioille, kuten metsä- ja ympäristöalan toimijoille. Kysely lähetettiin 18 vastaanottajalle ja vastausprosentti oli 66,7 %. Vastaajat olivat ennallistaneet metsäojitettuja soita, turvetuotantoalueita ja turvepeltoja. Kyselyaineistoa täydennettiin erillisellä asiantuntijahaastattelulla, jolla kartoitettiin toimialan kokoa Suomessa. Tulosten mukaan jokainen ennallistuskohde on yksilöllinen, mikä vaikeuttaa hankkeiden keskinäistä vertailua. Ennallistamishankkeet työllistävät tyypillisesti 3–5 henkeä hanketta kohden ja kestävät suunnittelusta toteutukseen 1–3 vuotta. Ennallistamisen kokonaiskustannukset ovat tyypillisesti 1000–1500 € hehtaarilta. Suurin osa kustannuksista kohdistuu käytännön työhön, jossa vaaditaan vetisiin oloihin soveltuvaa konekalustoa. Turvemaiden ennallistamistaloudessa työskentelee arvion mukaan noin 50–100 pientä yritystä ja n. 200–300 henkeä. Suuremmat toimijat ovat yleensä metsäalan yrityksiä. Ennallistaminen voisi luoda täysipäiväistä työtä yli tuhannelle ihmisille ja maksaa arviolta 353–529 miljoonaa euroa, mikäli Suomen ojitetuista turvemaista päätettäisiin ennallistaa 352 500 ha vedenpinnan tasoa nostamalla vuoteen 2030 mennessä.

Ennallistamisasetuksen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa on otettava kantaa ennallistamistalouden kehittämistoimiin. Ennallistamistalouden käytännön työvoimaan, koulutukseen ja osaamiseen tarvitaan usean vuoden panostus, jotta kasvaviin ennallistamistavoitteisiin päästäisiin. Lisäksi ennallistamishankkeiden rahoituksen rakenteelliset ongelmat pitää pystyä korjaamaan, jotta ennallistaminen yleistyy. Turvemaiden ennallistamistavoitteiden toteutumista on arvioitava kriittisesti, sillä aikataulu on nykytilanne huomioiden haastava.

Avainsanat
aluetalous; ennallistaminen; koulutus; kustannukset; turvemaat; työvoima

Julkaistu 27.12.2024

Saatavilla http://86.50.170.180/article/10835

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Laasasenaho K., Palomäki A. et al. (2024) Turvemaiden ennallistamistalouden resurssi- ja o.. Suo - Mires and peat vol. 75 no. 1-2 article id 10835
Isoaho A., Ikkala L. et al. (2024) Satelliittikuvien muutostulkinta aapasoiden enna.. Suo - Mires and peat vol. 75 no. 1-2 article id 10834
Herranen T., Toivonen T. (2020) Turpeen alkuainemääritykset Geologian tutkimuske.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10400
Väliranta M., Piilo S. et al. (2020) Viimeisten vuosisatojen lämpimien ja kylmien ilm.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10399
Kojola S., Penttilä T. (2012) Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla — m.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 article id 9880
Renou-Wilson F., Pöllänen M. et al. (2010) Koivun soveltuvuus suonpohjien metsittämisessä I.. Suo - Mires and peat vol. 61 no. 3-4 article id 9873
Miettunen J. (2010) Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja.. Suo - Mires and peat vol. 61 no. 2 article id 9872
Renou F., Egan T. et al. (2006) Tutkimuksia suonpohjien jälkikäyttömahdollisuuks.. Suo - Mires and peat vol. 57 no. 4 article id 9851
Pietiläinen P., Moilanen M. et al. (2005) Pinus sylvestris L. on drained peatland after po.. Suo - Mires and peat vol. 56 no. 3 article id 9841
Picken P. (2005) Suonpohjien turpeen alaisen mineraalimaan ominai.. Suo - Mires and peat vol. 56 no. 2 article id 9838
Sarkkola S., Päivänen J. (2003) Mustakuusen ja männyn istutustaimikon kehitys ka.. Suo - Mires and peat vol. 54 no. 3 article id 9828
Aro L., Kaunisto S. (2003) Jatkolannoituksen ja kasvatustiheyden vaikutus n.. Suo - Mires and peat vol. 54 no. 2 article id 9826
Huttunen J., Nykänen H. et al. (2002) Typpioksiduulivirrat suunnitellun Vuotoksen teko.. Suo - Mires and peat vol. 53 no. 3-4 article id 9823
Saarinen M. (2002) Kasvillisuuden ja maanmuokkauksen vaikutus männy.. Suo - Mires and peat vol. 53 no. 2 article id 9820
Gilmer A., Holden N. et al. (2000) A model of organic matter accumulation in a deve.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 3 article id 9800
Kløve B. (2000) Effect of peat harvesting on peat hydraulic prop.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 3 article id 9796
Hökkä H., Groot A. (1999) Katsaus viimeaikaisiin tutkimuksiin mustakuusen .. Suo - Mires and peat vol. 50 no. 1 article id 9782
Saarinen M., Silver T. et al. (1998) Ojien mitoitus kunnostusojituksessa. Kirjallisuu.. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 3 article id 9775
Frankard P., Ghiette P. et al. (1998) Wallonian suot (Etelä-Belgia) Suo - Mires and peat vol. 49 no. 2 article id 9773
Saarinen M. (1997) Kasvupaikkatekijöiden vaikutus vanhojen ojitusal.. Suo - Mires and peat vol. 48 no. 3 article id 9766
Saarinen M. (1996) Neulasten pääravinnepitoisuuksien muutokset turv.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 3 article id 9758
Silver T., Saarinen M. (1995) Hakkuiden tarve ja toteutuminen yksityismetsien .. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 2 article id 9747
Roderfeld H. (1993) Kohosoiden luonnontilaan palauttaminen turpeen n.. Suo - Mires and peat vol. 44 no. 2 article id 9728
Verma S. B., Ullman F. B. et al. (1992) Micrometeorological measurements of methane and .. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9723
Tolonen K., Possnert G. et al. (1992) High resolution 14C dating of surface peat using.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9720
Sundh I., Nilsson M. et al. (1992) Depth distribution of methane production and oxi.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9719
Saarinen T., Tolonen K. et al. (1992) Use of 14C labelling to measure below-ground bio.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9714
Kortelainen P., Saukkonen S. (1992) Leaching of organic carbon and nitrogen from pea.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9709
Jauhiainen J., Vasander H. et al. (1992) Differences in response of two Sphagnum species .. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9707
Verry E. S., Urban N. R. (1992) Nutrient cycling at Marcell Bog, Minnesota Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9697
Gorham E., Janssens J. A. (1992) The paleorecord of geochemistry and hydrology in.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9694
Miyazawa T. (1992) Japanin suot ja niiden hyväksikäyttö seka suojel.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 3 article id 9693
Saarinen M., Silver T. (1992) Karujen rämeiden kunnostusojituskelpoisuus Suo - Mires and peat vol. 43 no. 3 article id 9692
Nieminen M., Pätilä A. (1991) Ojitettujen rämeiden pohjaveden laatu ja sen rii.. Suo - Mires and peat vol. 42 no. 5 article id 9686
Kärenlampi P., Suni J. (1990) Röjning på skogbevuxna torvmarker Suo - Mires and peat vol. 41 no. 4-5 article id 9677
Hotanen J.-P. (1990) Esimerkki pseudolajien runsauskynnysten muuntelu.. Suo - Mires and peat vol. 41 no. 2 article id 9673
Eustis D. S., Tolonen K. (1990) Tuhka-ajoitusmenetelmän ja sammalvuosikasvainajo.. Suo - Mires and peat vol. 41 no. 2 article id 9672
Kaakkinen E., Salminen P. et al. (1990) Skotlannin peittosuot ja niiden suojelu Suo - Mires and peat vol. 41 no. 1 article id 9669
Heikkilä R. (1989) Soiden maataloudellinen merkitys nyt ja tulevais.. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 2-3 article id 9658
Ruuhijärvi R. (1989) Soidensuojelun kehitys Suomessa Suo - Mires and peat vol. 40 no. 2-3 article id 9655
Antola A. (1989) Metsänparannuksella aikaansaadun tuloksen turvaa.. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 2-3 article id 9653
Mikola P. (1989) Suot Suomen metsätaloudessa Suo - Mires and peat vol. 40 no. 2-3 article id 9652
Laine J. (1989) Metsäojitettujen soiden luokittelu Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 article id 9651
Härkönen K. (1987) Suot Aaro Hellaakosken ja Einari Vuorelan runoud.. Suo - Mires and peat vol. 38 no. 2 article id 9628
Jäppinen J.-P. (1987) Ojituksen ja lannoituksen vaikutukset sammalten .. Suo - Mires and peat vol. 38 no. 1 article id 9625
Hotanen J.-P. (1986) Tuhka- ja NPK-lannoituksen lyhyen aikavalin vaik.. Suo - Mires and peat vol. 37 no. 2 article id 9615