Suo - Mires and peat 76 (2025)

Juha-Pekka Hotanen: Tuhkalannoituksen vaikutus aluskasvillisuuteen metsäojitetuilla rämeillä.

Tuhkan soveltuvuus metsäojitettujen turvemaiden ravinnetalouden hoitoon on tunnettu jo kauan. Tiedot tuhkalannoituksen vaikutuksista aluskasvillisuuden rakenteeseen eri kasvupaikoilla ovat kuitenkin puutteellisia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli analysoida metsätaloudessa normaalisti käytettävien puutuhkamäärien vaikutuksia aluskasvillisuuteen tuhkalannoitukseen sopivilla kasvupaikoilla eli turvekankaiden kakkostyypeillä, jotka ovat kehittyneet avo- ja sekatyypin soista. Tuhkakoealat (n = 10) ja niiden kontrollit (n = 10) sijaitsivat seitsemällä alueella keskiboreaalisella vyöhykkeellä. Tuhkalannoitusvuosi, käytetty tuhkamäärä ja turvekangastyyppi vaihtelivat. Tuhkalannoitus rehevöitti aluskasvillisuutta. Lannoitettujen koealojen turvekangastyyppi oli vähintään laitavariantin (+) ravinteikkaampi kuin kontrollien. Tuhkalannoitus edisti myös kuivumis- ja metsäsukkessiota. Tämä näkyi mm. puuntaimien, lähinnä hieskoivun (Betula pubescens), ja karikemäärän runsastumisena. Se ilmeni myös karikkeella elävien suikerosammalten (Brachythecium spp.) hienoisena runsastumisena sekä useimpien rahkasammalien (Sphagnum) vähenemisenä. Tuhka lisäsi aluskasvillisuuden monimuotoisuutta, mikä näkyi kenttäkerroksessa. Kenttä- ja pohjakerroksen kokonaislajimäärä kasvoi tilastollisesti suuntaa antavasti (p < 0,1). Tuhka-aloilla kasvoi yhteensä 63 lajia (osa ryhmälajeja), kontrolleilla vastaavasti 52 lajia. Tuhka-aloilla varvut vähenivät ryhmätasolla. Suokukka (Andromeda polifolia) väheni kaikilla turvekangastyypeillä. Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) väheni varputurvekankailla, joilla taas mustikka (Vaccinium myrtillus) näytti runsastuvan, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Heinien ja sarojen peittävyydet olivat koealoilla alhaisia, ja lajien runsausmuutokset pieniä. Korpikastikka (Calamagrostis purpurea) hyötyi selvimmin lannoituksesta. Myös ruohot kasvoivat melko niukkoina. Kuitenkin metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), maitohorsma (Epilobium angustifolium) ja metsätähti (Trientalis euroapaea) runsastuivat tuhkalannoituksen seurauksena. Tuhkalannoitus ei juuri vaikuttanut lehtisammalten kokonaisrunsauteen. Suikerosammalet runsastuivat, mutta niitä oli niukasti lannoituksen jälkeenkin. Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens) runsastui hienokseltaan, selvimmin puolukkaturvekankaan tuhka-aloilla. Rämekarhunsammal (Polytrichum strictum) kärsi selvimmin lannoituksesta. Myös rahkasammalet (Sphagnum) taantuivat selvästi lukuun ottamatta kangasrahkasammalta (S. capillifolium), joka hieman runsastui.

  • Hotanen, ORCID ID:Sähköposti juha-pekka.hotanen@luke.fi (email)
Risto Lauhanen, Kari Laasasenaho, Lasse Aro, Paavo Ojanen, Kari Minkkinen, Liisa Jokelainen, Otto Liutu & Annalea Lohila: Metsityksen taloudellinen kannattavuus paksuturpeisilla suonpohjilla.

Energiaturvetuotannon nopean vähentymisen seurauksena paksuturpeisia soita on jäänyt pois tuotannosta. Metsitys on kiinnostanut maanomistajia eniten keskeisenä suonpohjien jatkokäyttömuotona. Tässä työssä metsityksen kannattavuutta tutkittiin paksuturpeisilla (50–60 cm) turvetuotannosta poistuneilla suonpohjilla kolmen varttuneen puuston historian perusteella. Laskelmissa käytettiin investoinnin nettonykyarvon ja sisäisen koron menetelmiä. Metsitys kannatti ilman tukia Talasnevan (Alavus) ja Aitonevan (Kihniö) männiköissä 70 vuoden kiertoajalla, 3 %:n diskonttokorolla oletetuilla kulu­van vuosikymmenen alkupuolen kantohinnoilla. Aitonevan luontaisesti syntyneessä hieskoivuvaltaisessa koivikossa toiminta kannatti 60 vuoden kiertoajalla ilman tukia 1 %:n korkokannalla. Jatkolannoitukset mukaan lukien Aitonevan männikön osalta investoinnin sisäinen korko oli 3,5 %.

  • Lauhanen, ORCID ID:Sähköposti risto.lauhanen@seamk.fi (email)
  • Laasasenaho, ORCID ID:Sähköposti kari.laasasenaho@seamk.fi
  • Aro, ORCID ID:Sähköposti lasse.aro@luke.fi
  • Ojanen, ORCID ID:Sähköposti paavo.ojanen@helsinki.fi
  • Minkkinen, ORCID ID:Sähköposti kari.minkkinen@helsinki.fi
  • Jokelainen, ORCID ID:Sähköposti liisa.jokelainen@helsinki.fi
  • Liutu, ORCID ID:Sähköposti otto.liutu@helsinki.fi
  • Lohila, ORCID ID:Sähköposti annalea.lohila@helsinki.fi
Risto Tahvonen & Niko Silvan: Sphagnum-sammaleen sienilääkepotentiaali kasvualustoissa.

Kanelihome (Peziza ostracoderma Korf) ja Penicillium spp. ei koskaan kasva elävän Sphagnum sammalalustan pinnalla. Sphagnum sammalalustan sieniä estävä vaikutus toimii myös tärkeimpiä maaperän ja siemenistä leviäviä kasvien sienitauteja vastaan. Hyviä esimerkkejä estovaikutuksesta ovat siemenlevintäinen Alternaria-taimipoltteen torjunta kaalin taimista ja maaperässä leviävät Pythium-juuristotaudit kurkulla. Taudintorjuntavaikutus vaihtelee huomattavasti soiden välillä. Tehokkain sammalerä sai lähes täydellisen suojan Pythium-taimipoltetta vastaan. Parhaat antifungaaliset ominaisuudet löytyivät lähes puhtaista Sphagnum sammalseoksista, jotka olivat muodostuneet viimeisten 11, 40 ja 64 vuoden aikana edellisen sammalkorjuun jälkeen, ja hallitsevat lajit olivat muita kuin kohosuon yleisin laji Sphagnum fuscum (Schimp). H. Klinggr. Kun sammalta kuivattiin 60o tai 70 °C:n lämpötilassa, antifungaalinen vaikutus parani merkittävästi. Taimet pysyivät terveinä vähintään kaksi viikkoa, kun taas suuri osa taimista sairastui käsittelemättömissä sammaleissa. Kun Sphagnum sammalta pidettiin kuivana, antifungaalinen ominaisuus pysyi muuttumattomana useita vuosia. Pisin mitattu säilyvyysaika oli kuusi vuotta. Sammaleiden mikrobipitoisuudet osoittivat, että sammal, joka oli korjattu 10–30 cm:n syvyydestä tai pidetty kuivana 4 vuotta, oli käytännössä vapaa elävistä sienistä ja bakteereista. Soiden ylemmästä 0–10 cm:n kerroksesta korjattu sammal sisälsi mitattavissa pitoisuuksia Penicillium spp. sieniä ja bakteereita, mutta pitoisuudet olivat vain murto-osa vaalean Sphagnum-turpeen pitoisuuksista. Kun kaurajauhoa lisättiin voimakkaasti tauteja hillitsevään sammaleeseen, sammalen tauteja ehkäisevä vaikutus hävisi kokonaan. Sammalnäytteissä, jotka olivat luonnostaan täysin estäneet Pythium-taudin aktiivisuuden kahden viikon ajan, P. ultimum Trow -sieni oli täysin elossa, kun sammalnäyte siirrettiin runsaasti ravinteita sisältävään perunadekstroosiagariin (PDA). Mikrobimääritysten ja lämpökäsittelykokeiden perusteella Sphagnum sammalen antimikrobinen ominaisuus perustuu lähes yksinomaan elävän sammalen itsensä tuottamiin kemikaaleihin ja vaikutustapa sienitauteja vastaan on fungistaattinen (antifungaalien). Vain yksi sammalnäyte tuotti antibiootin kaltaisen estoalueen patogeenille PDA-maljalla. Tätä sammalta oli säilytetty kuivassa 6 vuotta, jolloin siinä ei ollut häiritseviä mikrobeja.

  • Tahvonen, ORCID ID:Sähköposti risto.tahvonen@kolumbus.fi (email)
  • Silvan, ORCID ID:Sähköposti niko.silvan@luke.fi
Kari Laasasenaho, Risto Lauhanen, Marjastiina Teixeira, Teija Koivuniemi & Jouni Kaipainen:
  • Laasasenaho, ORCID ID:Sähköposti kari.laasasenaho@seamk.fi (email)
  • Lauhanen, ORCID ID:Sähköposti risto.lauhanen@seamk.fi
  • Teixeira, ORCID ID:Sähköposti marjastiina.teixeira@seamk.fi
  • Koivuniemi, ORCID ID:Sähköposti teija.koivuniemi@seamk.fi
  • Kaipainen, ORCID ID:Sähköposti jouni.p.kaipainen@jyu.fi
Sini-Selina Salko:
  • Salko, ORCID ID:Sähköposti sini-selina.salko@aalto.fi (email)
Olivia Kuuri-Riutta & Nina Kumpulainen:
  • Kuuri-Riutta, ORCID ID:
  • Kumpulainen, ORCID ID:(email)
Juhani Päivänen:
  • Päivänen, ORCID ID:Sähköposti juhani.paivanen@gmail.com (email)

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.


Valitsemasi artikkelit