Tuhkan soveltuvuus metsäojitettujen turvemaiden ravinnetalouden hoitoon on tunnettu jo kauan. Tiedot tuhkalannoituksen vaikutuksista aluskasvillisuuden rakenteeseen eri kasvupaikoilla ovat kuitenkin puutteellisia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli analysoida metsätaloudessa normaalisti käytettävien puutuhkamäärien vaikutuksia aluskasvillisuuteen tuhkalannoitukseen sopivilla kasvupaikoilla eli turvekankaiden kakkostyypeillä, jotka ovat kehittyneet avo- ja sekatyypin soista. Tuhkakoealat (n = 10) ja niiden kontrollit (n = 10) sijaitsivat seitsemällä alueella keskiboreaalisella vyöhykkeellä. Tuhkalannoitusvuosi, käytetty tuhkamäärä ja turvekangastyyppi vaihtelivat. Tuhkalannoitus rehevöitti aluskasvillisuutta. Lannoitettujen koealojen turvekangastyyppi oli vähintään laitavariantin (+) ravinteikkaampi kuin kontrollien. Tuhkalannoitus edisti myös kuivumis- ja metsäsukkessiota. Tämä näkyi mm. puuntaimien, lähinnä hieskoivun (Betula pubescens), ja karikemäärän runsastumisena. Se ilmeni myös karikkeella elävien suikerosammalten (Brachythecium spp.) hienoisena runsastumisena sekä useimpien rahkasammalien (Sphagnum) vähenemisenä. Tuhka lisäsi aluskasvillisuuden monimuotoisuutta, mikä näkyi kenttäkerroksessa. Kenttä- ja pohjakerroksen kokonaislajimäärä kasvoi tilastollisesti suuntaa antavasti (p < 0,1). Tuhka-aloilla kasvoi yhteensä 63 lajia (osa ryhmälajeja), kontrolleilla vastaavasti 52 lajia. Tuhka-aloilla varvut vähenivät ryhmätasolla. Suokukka (Andromeda polifolia) väheni kaikilla turvekangastyypeillä. Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) väheni varputurvekankailla, joilla taas mustikka (Vaccinium myrtillus) näytti runsastuvan, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Heinien ja sarojen peittävyydet olivat koealoilla alhaisia, ja lajien runsausmuutokset pieniä. Korpikastikka (Calamagrostis purpurea) hyötyi selvimmin lannoituksesta. Myös ruohot kasvoivat melko niukkoina. Kuitenkin metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), maitohorsma (Epilobium angustifolium) ja metsätähti (Trientalis euroapaea) runsastuivat tuhkalannoituksen seurauksena. Tuhkalannoitus ei juuri vaikuttanut lehtisammalten kokonaisrunsauteen. Suikerosammalet runsastuivat, mutta niitä oli niukasti lannoituksen jälkeenkin. Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens) runsastui hienokseltaan, selvimmin puolukkaturvekankaan tuhka-aloilla. Rämekarhunsammal (Polytrichum strictum) kärsi selvimmin lannoituksesta. Myös rahkasammalet (Sphagnum) taantuivat selvästi lukuun ottamatta kangasrahkasammalta (S. capillifolium), joka hieman runsastui.